Mikä voisikaan olla rauhoittavampi paikka, kuin oma mökkilaituri.
Laiturinäkymästä on tullut minulle rakas.
Viimeisen kuukauden aikana olen ottanut tavaksi käydä joka ikinen aamu uimassa. No joo, tarkemmin ottaen voidaan puhua ”pulahtamisesta”…. Matka rantaan vie kohti näkymää, jota rakastan yli kaiken.
Näkymä laiturilta muuttuu jatkuvasti ja se jaksaa aina yllättää – minulle tämä on parasta viihdettä, aina niin erilainen ja silti samanlainen. Luonto se osaa tarjota ihmeitään!
Tiedän olevani onnekas, kun saan ihailla tätä näkyä suuren osan aikaa vuodesta. Asumme mökillä yleensä toukokuusta lokakuun loppuun. Pari vuotta sitten meni tammikuulle saakka, kun ei millään raaskittu lähteä pois. Järjestely onnistuu helposti, koska mieheni työmatka pitenee vain 10 kilometriä ja minä itse teen kotoa käsin töitä.
Arkiston kätköistä löytyy kymmenittäin tästä suunnilleen samasta kohtaa otettuja kuvia. Tässä seuraavaksi muutamia, ihan mieletöntä, miten yksi ja sama paikka voi näyttää niin erilaiselta!
